kaikki tunteet ja tiedot samassa ajan janassa paikasta A paikkaan B

... 

yksinäistä: 

kello neljältä 

aamuyöllä liikennevälineiden kuljettaminen

eilisen ukkosen makaaminen maassa 

kosteiden tippojen ansiosta kasaantuminen

siitepölykerrostuminen puunystyistä auraksi 
vaaleansinisen muistuttaminen lammikoista 
halkaistuminen sadevedestä kivenmurikaksi

...

eikä kukaan voi tuntea minua

ei bileissäkään, ei sängyssäkään

ei kasassakaan

ei hetkeäkään

ei sormet toisen korvilla

ei hiljaa, ei kovaa

ehkä pysähdyksissä

ei hidastanut vauhdissa

...

bussi kulkee vastaan 

polkeminen tyhjeneminen tyhjänä

maksan työn tekemisestä, kuski

työn tekeminen: 

polkeminen hengittäminen hengittävänä

haistan 

...

(Vaatii paljon fyysistä työtä, henkistäkin, liikkua paikasta toiseen kello neljältä aamuyöstä, vaikka olisikin keveä olo ja vaikka olisikin juuri tullut kohdatuksi, jälkeen päin hylätyksi, vaikka olisikin yhtä lämmin kuin päivällä, mutta raikkaampaa ja märkää ja vaikka kadut olisivatkin minun ja autiot, eikä tarvitsisi väistellä, vaikka reidet olisivat ensi kerran levänneet, rentoutuneet, ja ne tiet olisivat kuin lentokentän liukuportaat ilman portaita, eivät liukuhihnat vaan kiitoradat ihmisille ja matkalaukuille, vaikka pyörän takarengas olisikin juuri vaihdettu luodinkestävään ja mustaan valkoisesta ja vaikka pilvet nousisivatkin vaaleanpunaisina. Tästä kaikesta huolimatta on tieteellinen fakta, että teen alati työtä, olen niin sanotussa uraputkessa, hiihtotunnelissa ilman lunta (hiihtotunnelit ovat muuten hyvin kiehtovanoloisia paikkoja, ainakin noin ajatuksen tasolla, en ole koskaan käynyt, ainoastaan metsissä), jalkojeni lihasvoiman energia siirtyy polkimelle, joka synnyttää pyörän liikkeen, jolloin syntyy myös kitkaa asvaltin ja pyörän kumin välille, mutta ei tänään kipunoiksi asti, ja jos teen äkkipysähdyksen, jarrutuksen, pyörä myös pysähtyy tekemäni työn, liikkeen ansiosta. Toinen juttu on sitten se, millaisia prosesseja ja monimutkaisia solutason kemiallisiakin ilmiötä tapahtuu näkymättömissä, ihon alaisessa maailmassa, kuin katsoisi alas Atlantikseen, siis kuinka kaikki palautuu lopulta säteilyyn, aurinkoon, alkuräjähdykseen ja siitä lähemmäs tietysti yhteyttämiseen, näin ravinnonlähteisiin ja siitä oman ihmiskehon ominaisuuksiin. Geenitkin vaikuttavat nykytiedon valossa lihassolujen kehittymiseen, niin että toisen on luonnostaan helpompi aktivoida kestävyysjuoksijan lihassolut, toisen taas painonnostajan. Kiteytykseksi vielä, teemme siis jatkuvasti töitä jokainen, ja on ihmeellistä, miten se energia vaihtaa ns. "omistajaa", (lainausmerkit, koska eihän energiaa voi omistaa juuri siksi, että se siirtyy ja liikkuu ihan koko ajan, mistä syystä onkin naurettavaa, että ostamme rahalla omistaaksemme energiaa voidaksemme esimerkiksi lämmittää omistusasuntomme ja pitääksemme omistamiamme, ostamiamme valoja päällä, mutta sehän nyt on jo sitten aivan kolmas juttu, palataan)) 

...

syreenin pistävä makea höyhenenkevyt

en yksin, ohikulkevana lastina 

kaksi alepan kassillista pulloja ohjaustangossa 
käveleminen, pyörän taluttaminen

kiinnostava t-paita täynnä näkymätöntä tekstiä

haluttu olo hakattu ei-halutuksi 

fistbump aamuyöhön 
lähteminen samoissa vaatteissa kuin päivälläkin; ei-tuleminen

kylmä jää selälle

odottava piirrustusjälki sormenpäänä mahassa

suklaakakku painuu laukun seinämälle 
täyttymisen loppuminen

...

vanhoista siteistä, ylitän vaikeiden vaiheiden jättämiä 

tiedostettuja katsomisen sanoja

tiedän, kuka, vaikken muista 
en ole puhunut tai soittanut vuosiin 

sattumalta: moikka, makaamme sängyllä 

tunne puolia kasassa, ei humalassa

kirjoitan hauskaa viestiä tuntemattomalle: 
lohdun takana turva ei katoa

...

vanha ystävä, kaunis unisena 

pesee meikin ja huomauttaa niin

pitkässä harmaasävyisessä kukkamekossa uppoaa

juhla-asunnon vaaleaan sisutukseen 

kepeät jouluvalot pianon päällä; 

kesäkuussa kaurapelto kotipihalla 

vien pyörän varastoon 
pukumies kadulla tuplavarattuna puhuu 

puhelimeen ja syliinsä usvassa

siinä kesäyön kostean lämpimässä aamussa

aurinko jo yrittää nousta, vaikkei laskenutkaan

viivyn vielä hetken varjoista, merkki antaa, valoista

metsässä tanssiminen, myslipatukan syöminen

tanssin hetken, odottaminen

skeittirampilla, tiivistyn pinnoittuneeksi

härmistyy lyhyeksi yöksi, pimeän ajan kosteus

poistun hyttysen puremaan

sänky näkyy talon seinien lävitse

ei kylmää, ei väsymystäkään

...

huoneessa sälekaihtimet läpäisevät punaisen kajastuksen 

seinälle muodostuu t-kirjaimen muotoinen valokuvio

(puhelimessa vihreän ruohon numero)

oranssista keltaiseksi; korkeampi, ylemmäs 

ei tänäänkään - tänään on hyvä päivä

nyt, hyvä huominen

sinä tiedät paljon kosketinsoittimista, ja pidän niistä