31. lokakuuta 2016

hetken sataa enemmän






automarkettien parkkipaikoilla on tyhjää
kaatosateen aikaan ja painavaa
katosten alla ostoskärryt ovat lauma
riveissä sisäkkäin lämmittämässä toisiaan

yksi unohtunut parkkiruudussa 
haikailee, auton ovesta 
ensin lankeaa musta varjo,
sulkee alleen jonkun:
ei tippoja silmäripsille
kosteita toisiinsa tarrautuneita, hiustenlatvoja
Ei tulla huomatuksi

sisälle, toisen alle

keinoputkivalojen välkkeeseen juostaan kovaa,
sateenvarjot avautuvat ja sulkeutuvat synkronoituina 
sisääntuloaulassa roiskuu, kivilattialla
kengänpohjat natisevat onneksi
että kaikuvat mainostiedotteet
eivät kuulu, ellei keskity haluamaan

ostaminen ei ole yhtä kuivaa märkänä
kuivapakettien käytävät luistinratoina
sinisille sadetakeille uima-altaita
huppujen ja tuotehyllyjen suojissa 
unohtaa helposti

herätteinä kaksi keksipakettia alennuksesta, onneksi
murut kohta lakanoissa, varpaiden väleissä
ropina ikkunalaudalla
ei paljon jonoa ensimmäisellä
edessä täydet kärryt, vaippoja ja olutta
ei muistanut perunoita, vasta kassalla
sumuiset katseet kohtaavat

täydet muovipussit hylkivät vettä
valuvat puroina ja liukuvat alas vuonoja
yhtyvät taivaan pisaroihin

Sataako hetken enemmän?

kaatosateen aikaan kotona on tyhjää
ostokset ovat kasautuneet keoiksi pöydän ääreen
siinä alla lattialla lammikko




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti