pintajännityksen painanta on tyhjentänyt meren pohjan ja kelluvan

kissan tekojalat ovat vahvat;

se tähtää millin neliöön kattoparruilta

puolukkasormet sporassa tahmaavat metallitangot,

Coppolan kuohujuomat 





heitän risteilijän mereen 

sataman yllä on pilvistä





lattiasta kattoon rajatonta luksusta

valaisevilla ikkunanpuitteilla tummanpunaiset kirsikat 
herahtavat kakun päälliset 

pursuan irtosuhteiden kermavaahtoa

teeskenneltyjen pyllynsivelyjen kiillotetussa korkkareiden kopinassa

ikuinen kodittomuuden matka, yksittäisten kohtaamiset

tyhjyydet jäävät kaikumaan

2000-luvun kliinisten keittiöiden marmorisille tasoille
kiillotetut keittolevyt, ei vinyylisoitinta

kiinnität johdon puhelimeen:
Premium painaa kultaharkon verran!

juhlalista soimaa merkityksettömiä: 

olemme tässä ja nyt!

tanssi hyökyää hetkeen; laulua 

rytmi imeytyy sisuksiin, ei saavuta 

jäät tökkimään sydäntäni seinämien ulkopuolelle 

pakottavuus tärykalvoille sykkii savua

ääniaalto ei mukaudu sisään 

ärsyttää. kuin hapan naama bileiden nurkassa

desinfiointilikuidi korventaa ja poistaa tuntoaistin;

puhdistaminen luo kiiltokuvaa





glitterpölyn päältä kulma repeää
enkelin siipi katkeaa repaleiseksi

täyttää uutta tilaa, tyhjentää

laivassa ei ole kukaan
identiteetitön ei ole missään

en ole pysyvänä kenessäkään

irtoileva kahlaaja vedestä toiseen horisonttiin

harmi ei ikinä pääse
kenenkään taakse takaa itseen 

sisälle pintaa, pihtaan kellumaan; 

suhde ei milloinkaan tiivistynyt






jakautunut avaruuden massa pakaroilla

syvän kirkas painoarvo pusertaa

ympärö kasvaa littanaksi levyksi

ympyröitä kahden välissä

lukemattomat erisuuntaisten keskeiset 

kiertoratamaailmassa,

kaarran ovaaliin



kelluvassa lautassa ihminen lipuu ajopuuksi